1
00:00:02,000 --> 00:00:04,000
Tämä on ESOcast!

2
00:00:04,000 --> 00:00:08,000
Huipputiedettä ja elämää ESO:n kulissien takana,

3
00:00:08,000 --> 00:00:10,000
ESO = Euroopan eteläinen observatorio,

4
00:00:11,000 --> 00:00:18,000
tutkimassa avaruuden ääriä Tri J:n eli tohtori Joe Lisken kanssa.

5
00:00:20,000 --> 00:00:23,000
Hei ja tervetuloa tämän erityisen ESOcast-jakson pariin.

6
00:00:24,000 --> 00:00:27,500
Matkalla ESO:n 50-vuotisjuhliin lokakuussa 2012

7
00:00:27,500 --> 00:00:30,000
esitämme kahdeksan erikoisohjelmaa,

8
00:00:30,000 --> 00:00:35,000
jotka esittelevät ESO:n tutkimuksen ensimmäiset 50 vuotta.

9
00:00:40,000 --> 00:00:44,000
Muuttuvia näkymiä

10
00:00:51,000 --> 00:00:52,300
Upeaa musiikkia, eikö olekin?

11
00:00:53,440 --> 00:00:55,800
Mutta oletetaan, että sinulla on kuulovamma.

12
00:00:55,800 --> 00:00:59,330
Mitä, jos et voisi kuulla matalia taajuuksia?

13
00:01:00,660 --> 00:01:02,460
Tai korkeita taajuuksia?

14
00:01:04,260 --> 00:01:06,950
Tähtitieteilijät olivat vastaavassa tilanteessa.

15
00:01:07,650 --> 00:01:12,960
Ihmissilmä on herkkä vain pienelle osalle kaikesta maailmankaikkeuden säteilystä.

16
00:01:12,960 --> 00:01:16,980
Me emme näe valoa, jonka aallonpituus on violetteja aaltoja lyhyempi,

17
00:01:16,980 --> 00:01:19,040
tai punaisia aaltoja pitempi.

18
00:01:19,770 --> 00:01:22,890
Me emme yksinkertaisesti havaitse koko kosmista sinfoniaa.

19
00:01:25,000 --> 00:01:30,500
William Herschel löysi ensimmäisenä infrapuna- eli lämpösäteilyn vuonna 1800.

20
00:01:34,080 --> 00:01:37,130
Pimeässä huoneessa et näe minua.

21
00:01:38,000 --> 00:01:42,580
Mutta pistä silmillesi infrapunalasit ja "näet" kehoni lämmön.

22
00:01:45,690 --> 00:01:51,790
Samoin infrapunateleskoopit paljastavat kosmisia kohteita, jotka ovat liian viileitä säteilläkseen näkyvää valoa,

23
00:01:51,790 --> 00:01:56,380
kuten pimeät kaasu- ja tomupilvet, joissa tähdet ja planeetat syntyvät.

24
00:02:05,500 --> 00:02:06,570
Vuosikymmenten ajan,

25
00:02:06,570 --> 00:02:09,250
ESO:n tähtitieteilijät ovat olleet innokkaita tutkimaan maailmankaikkeutta

26
00:02:09,250 --> 00:02:11,170
infrapuna-aallonpituuksilla.

27
00:02:11,910 --> 00:02:14,850
Mutta ensimmäiset havaintolaitteet olivat pieniä ja siten tehottomia.

28
00:02:15,490 --> 00:02:18,610
Ne antoivat meille sumean kuvan infrapunataivaasta.

29
00:02:20,890 --> 00:02:24,530
Nykyiset infrapunakamerat ovat valtavia ja tehokkaita.

30
00:02:24,530 --> 00:02:29,410
Ne viilennetään hyvin mataliin lämpötiloihin herkkyyden parantamiseksi.

31
00:02:31,000 --> 00:02:35,820
Ja ESO:n VLT-teleskooppi on suunniteltu hyödyntämään niitä tehokkaasti.

32
00:02:40,710 --> 00:02:47,580
Itse asiassa jotkin teknologian temput, kuten interferometria, toimivat vain infrapunassa.

33
00:02:49,950 --> 00:02:54,190
Olemme laajentaneet katsettamme, paljastaaksemme maailmankaikkeuden uudessa valossa.

34
00:02:57,860 --> 00:03:03,820
Tämä pimeä möykky on kosmisen tomun pilvi. Se peittää näkyvistä taustan tähdet.

35
00:03:03,820 --> 00:03:08,530
Mutta infrapunassa voimme katsoa suoraan tomun läpi.

36
00:03:10,560 --> 00:03:14,040
Ja tässä on Orionin sumu, tähtien lastentarha.

37
00:03:14,040 --> 00:03:18,470
Useimmat vastasyntyneet tähdet ovat tomupilvien kätköissä.

38
00:03:18,470 --> 00:03:24,720
Infrapuna tulee jälleen apuun, paljastaen tekeillä olevat tähdet!

39
00:03:35,920 --> 00:03:39,730
Elämänsä lopulla tähdet puhaltelevat kaasukuplia. 

40
00:03:39,730 --> 00:03:43,450
Kosmisia näyttelyesineitä optisilla aallonpituuksilla

41
00:03:43,450 --> 00:03:47,630
– mutta infrapunakuva paljastaa paljon enemmän yksityiskohtia.

42
00:03:49,980 --> 00:03:52,320
Äläkä unohda tähtiä ja kaasupilviä

43
00:03:52,320 --> 00:03:57,310
jotka Linnunratamme ytimen hirviömäinen musta aukko on kaapannut.

44
00:03:57,310 --> 00:04:00,990
Ilman infrapunakameroita emme ikinä näkisi niitä.

45
00:04:03,170 --> 00:04:04,320
Muissa galakseissa,

46
00:04:04,320 --> 00:04:09,460
infrapunatutkimukset ovat paljastaneet Aurinkomme kaltaisten tähtien todellisen jakauman.

47
00:04:12,410 --> 00:04:16,089
Kaukaisimpia galakseja voi tutkia vain infrapunalla. 

48
00:04:16,089 --> 00:04:19,000
Niiden valo on siirtynyt näihin pitkiin aallonpituuksiin

49
00:04:19,269 --> 00:04:21,500
maailmankaikkeuden laajenemisen seurauksena.

50
00:04:23,890 --> 00:04:28,230
Lähellä Paranalia on pieni vuorenhuippu, jolla on yksinäinen rakennus.

51
00:04:28,910 --> 00:04:32,500
Rakennuksessa on 4.1-metrin VISTA-teleskooppi.

52
00:04:32,970 --> 00:04:36,520
Se rakennettiin Isossa-Britanniassa, ESO:n kymmenennessä jäsenvaltiossa.

53
00:04:44,100 --> 00:04:47,230
Tällä hetkellä VISTA havaitsee vain infrapunalla.

54
00:04:47,230 --> 00:04:51,990
Se käyttää avopakettiauton painoista jättiläiskameraa.

55
00:04:52,460 --> 00:04:58,540
Ja kyllä, VISTA tarjoaa ennennäkemättömiä näkymiä infrapunamaailmankaikkeuteen.

56
00:04:59,880 --> 00:05:03,700
ESO on tehnyt optista tähtitiedettä syntymästään, 50 vuotta sitten.

57
00:05:06,840 --> 00:05:09,850
Ja infrapunatähtitiedettä noin 30 vuotta.

58
00:05:15,200 --> 00:05:18,040
Mutta kosmisessa sinfoniassa on lisää äänialoja.

59
00:05:20,000 --> 00:05:24,200
Viiden tuhannen metrin korkeudella merenpinnasta, Chilen Andeilla,

60
00:05:24,200 --> 00:05:26,400
on Chajnantorin ylätasanko.

61
00:05:27,920 --> 00:05:30,720
Tähtitiede ei mene tätä korkeammalle.

62
00:05:34,020 --> 00:05:36,740
Chajnantor on ALMA:n koti

63
00:05:38,030 --> 00:05:41,240
(Atacama Large Millimeter/submillimeter Array).

64
00:05:42,280 --> 00:05:44,160
ALMA on yhä rakenteilla.

65
00:05:44,650 --> 00:05:48,020
Paikassa, joka on niin vihamielinen, että siellä on jopa vaikea hengittää!

66
00:05:51,210 --> 00:05:54,140
Kun vasta kymmenen 66 antennista oli paikallaan,

67
00:05:54,140 --> 00:05:58,660
ALMA teki ensimmäiset havaintonsa syksyllä 2011.

68
00:06:03,080 --> 00:06:09,050
Millimetriaaltoja avaruudesta. Niiden havaitsemiseksi pitää mennä korkealle ja kuivaan paikkaan.

69
00:06:09,050 --> 00:06:13,810
Chajnantor on tähän yksi parhaista paikoista maailmassa.

70
00:06:18,580 --> 00:06:24,360
Kylmän kaasun pilvet ja pimeä tomu tulevat näkyviin törmäävässä galaksiparissa.

71
00:06:24,870 --> 00:06:29,440
Tämä ei ole paikka, jossa tähdet syntyvät, vaan missä ne siitetään.

72
00:06:32,540 --> 00:06:36,170
Ja nämä kuolevan tähden ulosvirtauksen spiraaliaallot

73
00:06:36,170 --> 00:06:39,210
– saattaisivatko ne johtua tähteä kiertävästä planeetasta?

74
00:06:43,750 --> 00:06:45,480
Muuttamalla tapaa, jolla katsomme,

75
00:06:45,480 --> 00:06:49,710
lähestymme planeettojen, tähtien ja galaksien alkuperää.

76
00:06:50,310 --> 00:06:53,500
Kosmoksen täydessä sinfoniassa.

77
00:07:03,500 --> 00:07:07,600
Tässä on Tri J, päättämässä tätä ESOcastin erikoisjaksoa.

78
00:07:07,600 --> 00:07:10,730
Liity seuraani jälleen seuraavaan kosmiseen seikkailuun.

79
00:07:13,460 --> 00:07:15,000
ESOcastin on tuottanut ESO,

80
00:07:15,000 --> 00:07:16,500
Euroopan eteläinen observatorio.

81
00:07:16,500 --> 00:07:18,940
ESO, Euroopan eteläinen observatorio,

82
00:07:18,940 --> 00:07:21,000
on johtava hallitusten välinen tähtitieteen tiede- ja teknologiajärjestö,

83
00:07:21,000 --> 00:07:22,500
joka suunnittelee, rakentaa ja käyttää maailman kehittyneimpiä maanpäällisiä teleskooppeja.

84
00:07:25,970 --> 00:07:30,070
Teksti: ESO; käännös: Rami T. F. Rekola