﻿1
00:00:02,000 --> 00:00:04,000
Tämä on ESOcast!

2
00:00:04,000 --> 00:00:08,000
Huipputiedettä ja elämää ESO:n kulissien takana,

3
00:00:08,000 --> 00:00:10,000
ESO = Euroopan eteläinen observatorio,

4
00:00:11,000 --> 00:00:17,000
tutkimassa avaruuden ääriä Tri J:n eli tohtori Joe Lisken kanssa.

5
00:00:20,000 --> 00:00:23,000
Hei ja tervetuloa tämän erityisen ESOcast-jakson pariin.

6
00:00:24,000 --> 00:00:27,500
Matkalla ESO:n 50-vuotisjuhliin lokakuussa 2012

7
00:00:27,500 --> 00:00:30,000
esitämme kahdeksan erikoisohjelmaa,

8
00:00:30,000 --> 00:00:35,000
jotka esittelevät ESO:n tutkimuksen ensimmäiset 50 vuotta.

9
00:00:39,000 --> 00:00:44,000
Katse ylös

10
00:00:46,000 --> 00:00:53,000
167 000 vuotta sitten räjähti tähti pienessä, Linnunrataa kiertävässä galaksissa.

11
00:00:56,000 --> 00:00:58,500
Etäisen räjähdyksen aikoihin,

12
00:00:58,500 --> 00:01:02,000
Homo sapiens alkoi juuri vaeltaa Afrikan savanneilla.

13
00:01:05,000 --> 00:01:08,000
Mutta kukaan ei voinut huomata kosmista ilotulitusta,

14
00:01:08,000 --> 00:01:13,000
koska valoryöppy oli juuri vasta alkanut matkansa kohti Maapalloa.

15
00:01:15,000 --> 00:01:19,500
Siihen mennessä kun supernovan valo oli kulkenut 98% matkastaan,

16
00:01:19,500 --> 00:01:24,500
kreikkalaiset filosofit olivat juuri alkaneet pohtia kosmoksen luonnetta.

17
00:01:27,000 --> 00:01:29,000
Juuri ennen kuin valo saavutti Maan,

18
00:01:29,000 --> 00:01:34,000
Galileo Galilei käänsi ensimmäisen, alkeellisen kaukoputkensa taivaisiin.

19
00:01:38,000 --> 00:01:41,000
Ja 24. helmikuuta 1987,

20
00:01:41,000 --> 00:01:45,500
kun räjähdyksen fotonit lopulta syöksyivät planeetallemme,

21
00:01:45,500 --> 00:01:50,000
tähtitieteilijät olivat valmiina havaitsemaan supernovan suurella tarkkuudella.

22
00:01:52,000 --> 00:01:54,000
Supernova 1987A

23
00:01:54,770 --> 00:01:56,460
leimahti eteläisellä taivaalla –

24
00:01:56,460 --> 00:01:59,440
Euroopan ja Yhdysvaltain huomaamatta.

25
00:02:00,000 --> 00:02:04,000
Mutta tähän mennessä ESO oli rakentanut ensimmäiset suuret teleskooppinsa Chilessä,

26
00:02:04,000 --> 00:02:08,000
tarjoten tähtitieteilijöille eturivin paikat tähän kosmiseen spektaakkeliin.

27
00:02:11,000 --> 00:02:13,500
Teleskooppi on tietenkin keskeinen työkalu,

28
00:02:13,500 --> 00:02:18,000
jonka avulla voimme paljastaa maailmankaikkeuden salaisuuksia.

29
00:02:19,000 --> 00:02:23,000
Teleskoopit keräävät paljon enemmän valoa kuin paljas ihmissilmä,

30
00:02:23,000 --> 00:02:28,000
joten ne paljastavat himmeämpiä tähtiä ja antavat meidän katsoa syvemmälle avaruuteen.

31
00:02:30,000 --> 00:02:34,000
Suurennuslasin tavoin ne paljastavat myös tarkkoja yksityiskohtia.

32
00:02:36,000 --> 00:02:40,000
Ja, kun ne varustetaan herkillä kameroilla ja spektrografeilla,

33
00:02:40,000 --> 00:02:45,000
ne tarjoavat meille runsaasti tietoa planeetoista, tähdistä ja galakseista.

34
00:02:52,000 --> 00:02:56,000
ESO:n ensimmäiset teleskoopit La Sillalla olivat sekalaista sakkia.

35
00:02:56,000 --> 00:02:59,000
Ne vaihtelivat pienistä, kansallisista laitteista

36
00:02:59,000 --> 00:03:02,000
suuriin astrografeihin ja laajakulmakameroihin.

37
00:03:12,000 --> 00:03:16,000
2.2-metrin teleskooppi – nyt lähes 30 vuotta vanha –

38
00:03:17,000 --> 00:03:20,000
tuottaa yhä mitä dramaattisimpia näkymiä kosmokseen.

39
00:04:01,000 --> 00:04:03,000
Cerro La Sillan korkeimmalla huipulla

40
00:04:03,000 --> 00:04:09,000
on ESO:n varhaisten vuosien suurin saavutus – 3.6 metrin teleskooppi.

41
00:04:09,000 --> 00:04:14,000
35-vuotiaana sillä on nyt toinen elämä planeettojen metsästäjänä.

42
00:04:16,000 --> 00:04:20,500
Myöskin, ruotsalaiset tähtitieteilijät rakensivat kiiltävän 15-metrisen lautasantennin

43
00:04:20,500 --> 00:04:25,000
tutkimaan kylmien kosmisten pilvien mikroaaltoja.

44
00:04:26,000 --> 00:04:31,000
Yhdessä nämä teleskoopit ovat auttaneet paljastamaan maailmankaikkeuden, jossa elämme.

45
00:04:45,000 --> 00:04:49,000
Maapallo on vain yksi aurinkokunnan kahdeksasta planeetasta.

46
00:04:55,000 --> 00:04:57,000
Pikkuruisesta Merkuriuksesta jättimäiseen Jupiteriin,

47
00:04:57,000 --> 00:05:03,500
nämä kivi- ja kaasupallot ovat Auringon muodostumisen tähteitä.

48
00:05:09,000 --> 00:05:14,000
Aurinko on puolestaan tavanomainen tähti Linnunrata-nimisessä galaksissa.

49
00:05:15,000 --> 00:05:20,000
Yksi valon neulanpisto satojen miljardien vastaavanlaisten tähtien joukossa –

50
00:05:20,000 --> 00:05:25,000
samoin kuin pullistuneiden punaisten jättiläisten, luhistuneiden valkoisten kääpiöiden,

51
00:05:25,000 --> 00:05:28,000
ja nopeasti pyörivien neutronitähtien joukossa.

52
00:05:29,000 --> 00:05:34,000
Linnunradan spiraalihaaroihin on siroteltu hohtavia kaasusumuja,

53
00:05:34,000 --> 00:05:37,000
vastasyntyneiden tähtien kirkkaita hautomoita,

54
00:05:37,000 --> 00:05:42,000
kun taas vanhat pallomaiset tähtijoukot virtaavat hitaasti galaksissa.

55
00:05:47,000 --> 00:05:51,500
Ja Linnunrata on vain yksi lukemattomista galakseista valtavassa maailmankaikkeudessa,

56
00:05:51,500 --> 00:05:57,000
joka on laajentunut alkuräjähdyksestä lähtien, lähes 14 miljardia vuotta sitten.

57
00:06:05,000 --> 00:06:10,000
Viimeisen 50 vuoden ajan ESO on auttanut selvittämään paikkaamme maailmankaikkeudessa.

58
00:06:10,000 --> 00:06:14,000
Ja katsomalla ylös olemme löytäneet omat juuremme.

59
00:06:14,500 --> 00:06:20,500
Olemme osa suurta kosmista tarinaa. Ilman tähtiä emme olisi täällä.

60
00:06:24,000 --> 00:06:28,000
Maailmankaikkeus aloitti vedyllä ja heliumilla, kahdella keveimmällä alkuaineella.

61
00:06:29,000 --> 00:06:34,000
Tähdet ovat ydinmiiluja, joissa keveämmät alkuaineet muuntuvat raskaammiksi.

62
00:06:36,000 --> 00:06:40,000
Ja 1987A:n kaltaiset supernovat

63
00:06:40,000 --> 00:06:44,000
kylvävät maailmankaikkeuteen tämän tähtien alkemian tuotoksia.

64
00:06:47,000 --> 00:06:51,000
Kun aurinkokunta muodostui, noin 4.6 miljardia vuotta sitten,

65
00:06:51,000 --> 00:06:55,000
se sisälsi häivähdyksen näitä raskaampia alkuaineita.

66
00:06:55,000 --> 00:07:00,000
Metalleja ja silikaatteja, mutta myös hiiltä ja happea.

67
00:07:01,000 --> 00:07:06,000
Hiili lihaksissamme, rauta veressämme ja kalsium luissamme

68
00:07:06,000 --> 00:07:09,000
on kaikki taottu aikaisemmissa tähtisukupolvissa.

69
00:07:09,000 --> 00:07:13,000
Sinut ja minut on kirjaimellisesti tehty taivaissa.

70
00:07:14,000 --> 00:07:17,000
Mutta vastaukset johtavat aina uusiin kysymyksiin.

71
00:07:17,000 --> 00:07:21,000
Mitä enemmän opimme, sitä syvällisemmiksi mysteerit käyvät.

72
00:07:23,000 --> 00:07:27,000
Mikä on galaksien alkuperä ja lopullinen kohtalo?

73
00:07:31,000 --> 00:07:36,000
Onko olemassa muita aurinkokuntia ja voisiko muilla planeetoilla olla elämää?

74
00:07:43,000 --> 00:07:49,000
Ja mitä piileekään Linnunrata-galaksimme pimeässä sydämessä?

75
00:08:00,000 --> 00:08:04,000
Tähtitieteilijät olivat selvästi tehokkaampien teleskooppien tarpeessa.

76
00:08:04,000 --> 00:08:07,000
Ja ESO tarjosi heille mullistavia uusia työkaluja.

77
00:08:16,000 --> 00:08:20,000
Tässä on Tri J, päättämässä tätä ESOcastin erikoisjaksoa.

78
00:08:20,000 --> 00:08:23,000
Liity seuraani jälleen seuraavaan kosmiseen seikkailuun.

79
00:08:26,000 --> 00:08:28,000
ESOcastin on tuottanut ESO,

80
00:08:28,000 --> 00:08:30,000
Euroopan eteläinen observatorio.

81
00:08:30,000 --> 00:08:31,000
ESO, Euroopan eteläinen observatorio,

82
00:08:31,000 --> 00:08:33,000
on johtava hallitusten välinen tähtitieteen tiede- ja teknologiajärjestö,

83
00:08:33,000 --> 00:08:35,000
joka suunnittelee, rakentaa ja käyttää maailman kehittyneimpiä maanpäällisiä teleskooppeja.

84
00:08:39,000 --> 00:08:45,000
Teksti: ESO; käännös: Rami T. F. Rekola

85
00:08:57,000 --> 00:09:00,000
Nyt kun olet ajan tasalla ESO:sta,

86
00:09:02,000 --> 00:09:06,000
lähde 'ulos tästä maailmasta' Hubblen mukana.

87
00:09:08,000 --> 00:09:10,000
Hubblecast tuo esiin tuoreimmat havainnot

88
00:09:10,000 --> 00:09:14,000
maailman tunnetuimmalta ja palkituimmalta avaruusobservatoriolta,

89
00:09:17,000 --> 00:09:20,000
NASA:n ja ESA:n Hubblen avaruusteleskoopilta.

